perjantai 15. syyskuuta 2017

Linnunradan bongausretki peruttu!

Bongaa Linnunrata! -kampanja jatkuu
koko syksyn.
Valitettavasti säätilankehitys näyttää siltä, että Linnunradan bogausretki Kuhmalahdelle täytyy peruttaa. Tälle illalle luvataan jopa sateita, pilvistä on ainakin ja huomenna lauantaina tilanne on kutakuinkin samanlainen.

Mutta tässä syksy jatkuu vielä lumettomana pitkään, joten eiköhän niitä selkeitä iltoja vielä tule. Tällöin voitte itse kukin itsenäisesti hakeutua pimeän tavaan alueelle Linnunradan bogaamiseen. Aikaisemmissa viesteissä oli kerrottu se toinenkin paikka, jossa ei ole ainoatakaan valolähdettä, tosin tie kulkee siitä vierestä. Mutta iltaisella ei varmasti liikennettä ole niin mahdottomasti, ettei Linnunrataa näkyisi. Tuossa Kuhmalahden paikassa on (tiettävästi) hieman pihavaloja mutta eiköhän niitäkin pääse pakoon kun kävelee hieman niiden vaikutuspiiristä pois.

Linnunradan lisäksi pimeän tavaan alueella voi tietysti nähdä (heikkojakin) revontulia hyvällä onnella. Samoin syksyn aikana voi nähdä kirkkaita meteoreja ja tietysti täysikuun aikaan (joka muuten on huonoa aikaa niin Linnunradan kuin revontulien katseluun) voi ottaa tunnelmallisia maisemakuvia. Radiantti ja Pimeätaivas -blogit julkaisevat mielellään ottamianne kuvia toisten harrastajien ihailtavaksi.




perjantai 8. syyskuuta 2017

Osallistu Bongaa Linunrata! -kampanjan valokuvakisaan!

Bongaa Linnunrata -kampanja haastaa suomalaiset etsimään kotigalaksinsa. Suurin osa meistä ei ole koskaan nähnyt kotigalaksimme himmeää hehkua yötaivaalla. Kolme neljäsosaa suomalaisista elää alueilla, joista Linnunrataa ei voi nähdä paljain silmin. Siksi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yhteistyökumppaneineen haastaa perjantaina 8.9. alkavassa kampanjassa suomalaiset bongaamaan Linnunradan ja jakamaan muiden kanssa kotipaikkakuntansa pimeät kolkat, joissa tähtikirkasta taivasta voi edelleen ihailla.

Bongaa Linnunrata -kampanja kannustaa ihmisiä menemään ulos ja kokemaan yöllinen luonto tähtitaivaineen. Pimeässä paikassa on mahdollista havaita taivaalla kotigalaksimme Linnunradan hennosti hohtava vana, jonka muodostavat sadat miljardit tähdet.

Linnunratahaasteeseen voi osallistua ottamalla kuva Linnunradasta tai sen etsintäretkestä ja jakamalla kuva hashtagilla #bongaalinnunrata joko Instagramissa tai Ursan havaintopalvelu Taivaanvahdissa. Taivaanvahtiin ladatut kuvat ja kuvaukset piirtyvät lisäksi kartalle, jonka rakentuessa muut halukkaat voivat katsella, mistä Linnunradan voisi nähdä. Kun haaste on marraskuussa ohitse, hienoimmat kuvat palkitaan ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan elämyspalkinto. Lisäksi kampanjan aikana arvotaan viisi kiikarin sisältävää tähtiharrastajan aloituspakettia.

Kampanjassa on myös vapaaehtoisista koostuva verkosto, joka järjestää avoimia linnunrataretkiä eri puolilla Suomea. Syyskuun tapahtumakalenterissa on bongausretkiä jo ainakin Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Hyvinkäällä ja Enontekiöllä.

Hyvin suunniteltu valaistus auttaa näkemään paremmin pimeässä ja eikä kätke tähtitaivasta ihmeineen. Se myös lisää turvallisuutta ja säästää rahaa ja energiaa. Ylimääräinen ja huonosti suunnattu hukkavalo puolestaan häikäisee ja heikentää yöllistä luontokokemusta kätkemällä tähtitaivaan. Yhdessä voimme parantaa elinpiirimme valaistusta. Omakotiasujat, taloyhtiöt, kaupungit ja kunnat saavat halutessaan kampanjasta potkua ja tietoa omaan valosuunnitteluunsa.

Kampanjan järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry yhdessä yhteiskumppaniensa kanssa. Mukana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Suomen latu, Suomen valoteknillinen seura sekä useita tähtiyhdistyksiä ja yksityishenkilöitä eri puolilta Suomea.

Lisätietoa Bongaa Linnunrata -kampanjasta löytyy sen verkkosivulta

Ajantasainen tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.bongaalinnunrata.fi/

tapahtumia/

Ursa ry käynnisti Bongaa Linnunrata!- kampanjan

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. on käynnistänyt Bongaa Linnunrata -kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää suuren yleisön huomio kuinka huonosti kaupungissa elävä nykyihminen voi nähdä Linnunradan ja muut tähtitaivaan ilmiöt. Taivaalle tulvivalla valolla on runsaasti haittavaikutuksia niin luonnolle kuin ihmisille. Monilla paikkakunnilla järjestetään Linnunrata-retkiä pimeän taivaan alueille. Tiedot niistä on myös koottu Ursan #bongaalinnunrata-nettisivulle. Se löytyy osoitteesta https://www.bongaalinnunrata.fi/kampanja/

torstai 7. syyskuuta 2017

Ilmoittautuminen Linnunradan bongausretkelle

Linnunradassa on kuvassakin
näkyviä  pimeitä pölypilviä, jotka estävät meitä
näkemästä galaksimme keskustaan.
Linnunradan keskusta sijaitsee Jousimiehen
tähdistössä ja se ei nouse horisontin yläpuolelle
Suomessa. Koko Jousimiehen tähdistö on
kuitenkin näkyvissä esimerkiksi Välimeren
maissa ja se on siellä hienosti näkyvissä loppukesän
ja alkusyksyn aikana. Kuva Jorma Mäntylä.
Linnunratabongausretki tehdään selkeällä säällä 15.9. Kuhmalahdelle (Uittomiehentie 149). Pilvisen sään sattuessa retki siirtyy seuraavalle päivälle (16.9.). Retki on tarkoitus tehdä henkilöautoillaja lähtö tapahtuu tähtironilta kello 19.30.

Jotta kaikki retkestä kiinnostuneet pääsisivät mukaan ja autoilijat saisivat kyytiläisiä, niin olisi hyvä jos molemmat (siis kyydin tarvitsevat ja kyydin tarjoajat) ilmoittautuisivat sähköpostitse osoitteeseen tampereenursa@tampereenursa.fi . Näin menetellen saan jonkinlaisen kuvan retkelle lähtijöistä ja kyytitilanteesta. Ilmoittautumisen voi tehdä jo nyt, ei tarvitse odottaa aivan viimeiseen päivään.

Kustannuksia tietysti tulee autoilijoille, ajomatkaa kun on rapiat 100 km edestakaisesta reissusta. Näin ollen olisi hyvä jos kyydin tarvitsijat varautuisivat maksamaan polttoainekuluja omalta osaltaan esimerkiksi 5 euroa/kyytiläinen. Toki muustakin summasta voi sopia kyytiä tarjoavan kanssa tai kyydin voi tarjota ilman mitään korvausta.

lauantai 26. elokuuta 2017

Lähde Linnunradan bongausretkelle Kuhmalahdelle!

Kuhmalahden rantasaunalta avautuu hieno näkymä etelään. Kuva Jorma Mäntylä.

Tampereen Ursa tekee yhteistyössä Kangasala luonto ry:n kanssa Linnunradan bongausretken Kuhmalahdelle perjantaina 15.9, tai jos silloin on pilvistä, niin lauantaina 16.9. Lähtö on tähtitornilta kello 19.30. Retki tehdään henkilöautoilla, joten jos kyytiisi mahtuu autottomia harrastajia tai Linnunradan bongaamisesta kiinnostuneita niin toivottavasti tarjoat kyydin.


Paikka, johon retki vie, on Kangasalan kunnan omistama rantasauna, osoite Uittomiehentie 149. Osoite on järkevää syöttää satelliittipaikantimeen tai kännykkään. Ajomatkaa kertyy noin 50 km suuntaansa. Tarjolla on rantasaunan tarjoamat palvelut kuten wc.  Paluu tapahtunee autokunnittain noin puolenyön aikaan. 

Etsikö pimeää taivasta?

Tampere on valosaastunut paikka.
Kuva Dark Site Finder / Goole.com
Tampereen Ursan tähtitornilla Kaupissa kysytään usein pimeää taivasta. Valosaaste on tornilla Tampereen keskustan läheisyydestä johtuen erittäin voimakasta. Eipä ole mikään ihme, että tähtiharrastajat niin tutut kuin tuntemattomat kyselevät pimeyden perään. Valitettavasti Tampereen valosaaste leviää hyvin laajalle alueelle ja pimeää taivasta ei aivan lähiseudulta löydy.

Missä sitten pimeää taivasta on? Siihen vastauksen antaa yksiselitteisesti nettisivusto Dark Site Finder (http://darksitefinder.com/maps/world.html) !

Tutustuminen kyseisen sivuston valosaastekarttaan kertoo, että edes jotenkuten siedettävä valosaasteen määrä on lähimmillään useiden kymmenien kilometrien etäisyydellä. Kartan valosaasteiset alueet on jaettu 15 vyöhykkeeseen ja Tampereen keskusta on luokiteltu kolmanneksi ylimmäksi. Valitettavasti tähtitorni kuuluu tähän alueeseen.

Oman kokemukseni mukaan siedettävän pimeä paikka on viisi pykälää alempana. Sellaisia alueita löytyy Sahalahdelta, Salmentakaa, Tampereen ja Oriveden välistä, Terälahdesta, läheltä Hämeenkyröä. Siuron länsipuolelta, Narvasta, Urjalasta, Akaan eteläpuolelta ja Laitikkalasta. Vähimmässäkin laskussa ajomatkaa kertyy 40–50 km, lähtipä sitten mihin suuntaan tahansa.

Koko Suomen alueelta täysin valosaasteetonta aluetta joutuu etsimään Lapista, jossa Urho kekkosen kansallispuisto, Lemmenjoen kansallispuisto, Muotkatunturin erämaa-alue osittain ja Käsivarren erämaa-alue ovat valosaasteettomia. Turun saaristosta Ahvenanmaan ja Turun välisellä osalla on lyhyt matka valosaasteetonta merialuetta, jossa saaret Enklinge, Kumlinge, Seglinge, Sottuga ja saariryhmä Hellö–Sommarön–Kökar ovat pimeän taivaan alueella. Tietysti alueen muutkin mutta pienemmät saaret ovat saman pimeä taivaan alla.

Vaikka asuisi tai etsisi pimeää taivasta maaseudulta, niin pienetkin valolähteet voivat pilata paikallisesti näkyvyyden taivaalle. Niinpä, jos se on omasta tahdosta kiinni, niin valosaastetta voi ja pitää torjua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niistä keinoista on kerrottu tämän blogin muissa artikkeleissa.


Valosaaste kadottaa luonnon

Eurooppa on yksi valosaasteisempia paikkoja
koko maapallolla. Suurien väestötiheyksien
valtiot ja kaupunkiseudut tietysti ovat
kirkkaimmin ja laajimmin valosaasteen
tuottajia mutta Suomi ei tässä suhteessa juuri
poikkea yleisestä linjasta. Ainoastaan maamme
hyvin harvaan asutuilla seuduilla voi nähdä
tähtitaivaan sellaisena, jona se pitäisi näkyä
meille jokaiselle missä vain. Kuva NASA Earth
Observatory / Wikimedia Commons.



Valosaasteesta on puhuttu vuosikymmeniä. Siitä huolimatta asialle ei juuri ole tehty mitään ja Suomesta puuttuu jopa valosaasteen ehkäisemiseen tähtäävä lainsäädäntö kokonaan. Ulkovalaistuksen suunnittelijoille on runsaasti velvoittavia ohjeita ja rakennusmääräyksiä, joiden tärkein tavoite näyttää olevan valaistuksen investoinnin ja käytönaikaisen huollon taloudellisuus. Näiden suunnitteluohjeiden merkittävin ongelma on valosaasteen ehkäisyyn tähtäävien ohjeiden puute.

Taloudellisuustavoite on sinällään hyvä mutta sillä ei ole vaikutusta valosaasteen määrään. Itse asiassa rakennusohjeet ja -määräykset mahdollistavat kaupunkien keskustoissa jopa 25 % valaisimien yläpuolisen valovirran, eli suomeksi sanottuna valosaasteen. Ainoastaan kansallis- ja luonnonpuistoissa valaisimista avaruuteen suuntautuva valo ei ole sallittu.

Valosaaste on joko suoraan tai rakennuksista ja maanpinnasta taivaalle heijastunutta valoa! Erityisesti kaupunkien ja pienienkin taajamien yläpuolella ja ilmakehä on sameana vesisumusta, jääkiteistä, pakokaasuista ja savuista. Paikallisesti ilmakehään voi joutua monia muita päästöjä ihmisen toimintojen seurauksena. Luonto itsekin tuottaa monenlaisia aerosoleja, jotka leijuvat ilmakehässä, osa matalammalla ja osa korkeammalla. Taivaalle suuntautunut valo heijastuu näistä aerosolihiukkasista hyvin tehokkaasti ja lopputulos on, että taivas ei ole tumma vaan valaistukseen käytettyjen valolähteiden värinen samea ”katto”.

Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu luotettavasti, että luonto  –  siis eläimet, hyönteiset  ja kasvit kokevat valosaasteen haitalliseksi monilla tavoin. Tunnettuja esimerkkejä on esimerkiksi merikilpikonnien poikasten harhautuminen väärään suuntaan pesimisalueen reunamilla olevien kaupunkien valojen ohjaamina. Kaupunkioloissa linnut voivat aloittaa pesimisen liian varhain tai liian myöhään, jotta poikasilla olisi mahdollisuus selvitä lentokykyisiksi. Keinovalot ohjaavat muuttolintuja syrjään reitiltään ja aiheuttavat lintujen törmäämisiä rakennusten lasipintoihin. 

Esimerkkejä haittavaikutuksista on vaikka kuinka paljon, vaikka paljon olisi vielä tutkittavaa. Suomessa ja monessa muussa teollisuusvaltiossa väestö asuu enimmäkseen kaupungeissa. Tästä syystä väestön kohdistuu merkittävä keinovalokuorma, jonka terveysvaikutuksia on kyllä tutkittu mutta tulosten hyödyntäminen kansaterveyden parantamiseksi on olematonta. Tarvittaisiin varmasti uusi ”Pohjois-Karjala” projekti, jotta haitallisen valon vaikutuksia esimerkiksi kansalaisten nukkumisongelmiin voitaisiin ehkäistä.

Ihmisen luontosuhde on vaarassa kadota, kun tähtitaivas edes selkeinä iltoina ei ole näkyvissä. Pidän tähtitaivaan näkemistä vähintäänkin silloin tällöin ihmiskunnan perusoikeutena, josta ei vapaaehtoisesti pitäisi luopua. Kaupunkien kasvaessa tähtitaivaan näkeminen alkaa olla luksusta, joka ei ole kaikille mahdollista milloinkaan. On tietysti ihmisestä itsestään kiinni se, kuinka suurena ongelma hän kokee tähtitaivaan puutteen. Kerran nähtyään tähtitaivaan pimeässä ympäristössä järkytys ja ihastus voi olla samanaikaista. Järkytys sen vuoksi, että ihminen tajuaa mitä on menettänyt asuessaan kaupungissa ja ihastus tähtitaivaan kauneuden vuoksi.

Mitä sitten tulisi tehdä valosaasteen vähentämiseksi? Voidaan ajatella, että yksittäinen ihminen ei omilla valinnoillaan vie asiaa juuri eteenpäin. Todellisuudessa kuitenkin juuri ihmiset ovat toimijoina tässä(kin) asiassa, ei isot korporaatiot.  Omakotitaloissa ja rivitaloissa asukkaat voivat vaihtaa ulkovalaistuksensa liiketunnistimien ohjatuiksi. Valaisimet tulisi samassa yhteydessä vaihtaa sellaiseksi, että yläpuolista valoa ei niistä lähde ja suuritehoisia valoheittäjiä aluevalaistuksessa ei käytetä.

Yksittäiset ihmiset toimivat myös kaupunkien ja muiden instanssien suunnittelijoina. Nämä henkilöt ovat paljon vartijoina, sillä heidän tänä päivänä tekemä työ vaikuttaa vielä kolmen vuosikymmenen kuluttua. Jos ja kun he ottavat valosaasteen ehkäisyn huomioon työssään, sen merkitys on huomattava heti ja pitkälle tulevaisuuteen. Valosaasteen ehkäisy ei ole vaikea asia, kunhan vain itse asian tiedostaa ja haluaa toimia oikein myös tulevaisuutta ja luontoa ajatellen.


Joitakin linkkejä

Suhteellisen laaja artikkeli (englanniksi) valosaasteesta

ja suomeksi
artikkelin lopussa on linkkejä suomenkielisiin valosaasteuutisiin ja artikkeleihin.

Valosaaste himmentää tähdet ja haittaa terveyttä

Lisää suomenkielisiä artikkeleita valosaasteesta löytyy hakusanalla ”valosaaste”!

Muuta luettavaa

Jari Lyytimäki & Janne Rinne: Valon varjopuolet - Valosaaste ympäristöongelmana. Gaudeamus 2013, ISBN 978-952-495-309-2

P. CinzanoF. FalchiC. D. Elvidge: The first world atlas of the artificial night sky brightness  
arXiv:astro-ph/0108052  https://arxiv.org/pdf/astro-ph/0108052.pdf

Travis Longcore and Catherine Rich: Ecological light pollution
http://www.urbanwildlands.org/Resources/LongcoreRich2004.pdf